lauantai 31. joulukuuta 2011

Uusi vuosi, uudet kujeet

   HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE! <3 :))  Täältä ruudun toisella puolella melkein kaikki raketit on jo ammuttu, niin tulin sittem datailemaan :) Mitään oikeaa asiaahan mulla ei oikein ole, mutta tulin vaan toivottamaan teille hyvää uutta vuotta.
   Ja niin, eilenhän minulle tuli postista uusi (kallis) puhelin. E7 :) On tosi hyvä, mutta se on kyllä nyt iltapäivästä lähtien vaan lagannu, niin en ole vielä kunnolla edes kerinnyt siihen tutustua :/

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

shoppailun täyteinen päivä

   Tänään olin siis kaverini ja sen pikkusiskon kanssa Tampereella. Lähdettiin kotoa joskus 11 aikaan ja tulin joskus 7:ltä ( ja jos joku ei osaa laskea niin oltiin shoppailtiin melkein 8 tuntia - matkat ). Kierreltiin ensin Hämeenkadulla, sitten mentiin Koskikeskukseen, ja sieltä Plevnaan elokuviin ja sieltä vielä tullintorille :)) Käveltiin varmaan yli  5 km, ja se kyllä tuntuu nyt jaloissa!
   Ensin olimme siis Hämeenkadulla, ja H&M:stä ostin harmaan, kiiltävän topin ja 2 kaulakorua :)) Sitten Koskikeskuksessa kiertelimme ensin, ja sitten menimme McDonald`siin ( en muuten syönyt sielä mitään ), ja sieltä Valinta talon kautta ( ostin elokuviin karkkipussin ) elokuviin. Kävimme katsomassa Alvin and the chipmunks:in. Lasten elokuvaksi se kyllä oli aika hyvä, mutta näin vanhempana se ei ihan iskenyt :( . Leffaeväinä oli muuten karkkipussin lisäksi pepsi maxia ja ylimaustettuja poppareita. Ja se karkkipussi.
   Elokuvan jälkeen ajattelin, että onneksi ei enää tarvitse kävellä, koska jalkani olivat ihan puhki ( ja asiaa ei ainakaan auttanut se, että jaloissa oli vielä villasukat, niin, että kengät olivat aika ahtaat :(( ). No mutta sitten: kaverini äiti soittaa, ettei pääse töistä vielä pariin tuntiin, ja että auto on tietysti toisella puolella kaupungkia, nimittäin Tullintorilla. Olin siinä sitten että jes, ielä lisää kävelyä. No, käveltiin sitten tullintorille, ja sielä ostin seppälästä kaksi hajuvettä :).
   Kotiin tullessa oli kyllä jo aika kova nälkä, mutta olen iloinen siitä, etten silti ahminut koko jääkaappia tyhjäksi :)

maanantai 26. joulukuuta 2011

No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle?

   Taisi muuten olla tänä vuonna mun ensimmäinen musta joulu : / Sää on muutenkin ollut nyt täälä tosi huono :(( Tänäänkin meillä ei ollut sähköä yli 8 tuntiin niin.. Oli kyllä tosi tylsä päivä kun ei voinut tehdä oikein mitään... Ja ulkonakin puut kaatu ja tuuli niin helvetisti. No mutta, nyt on myrsky jo laantunut ja tietokoneellekkin päsee niin ei mitään hätää :)) Ja sellainen toive mulla kyllä vielä olis että jos ton maan sais ees vähän valkoseks nii tulis täydellinen talvi.
   No näistä välipäivistä nyt sen verran että huomenna mennään koko perheen voimin kampaajalle :) Nyt en tosin ajatellut kuin leikata, ja värjään noi sitten myöhemmin itse kotona. Joo ja ihmettelen myös sitä, miten joku voi pitää hiuksistaan heti kampaajan jälkeen? Siis oikeasti? Ainakin omat hiukseni näyttävät joka ikinen kerta, juuri sinä päivänä kun olen ollut kampaajalla, ihan kauheilta. Otsatukka on ihan liian lyhyt ja tyhmän mallinen, väri on todella huono, ja ihan AINA kampaajalla ( mulla on siis ihan helvetilliset luonnonkiharat ) ne suoristaa mun koko pääni, ja se saa mun hiukset näyttään ihan kauhealta. Suorat hiukset ei vaan sovi mulle. Yhtään. Mutta kyllä niihin aina parin päivän päästä tottuu, ja sillon ne on ihanat :)).
   Jos sitä vaikka sitten taas pääsis siihen jouluun. Niin, se joulu. Se ei mun osalta taas menny ihan niin kun elokuvissa. Tavallista ruokaahan nyt en syönyt kuin se lautasellisen kinkkua, perunaa ja salaattia. Mutta sitten ne suklaat. Lähestyvä yli 8 -viikon ene-dieetti valtasi jo mun mieleni. Sain lahjaksi pari rasiallista suklaata ja yhden paketin jotain suklaatryffeleitä. Ajattelin koko ajan, että nyt voin syödä suklaata, koska seuraavaan 2 kuukauteen en voi sitä syödä. Ja onhan se tietysti totta, mutta hei tolkku se on talkkunankin syönnissä. Jouluaattona meni 1. rasia suklaata. Joulupäivänä 2. rasia suklaata ja vielä vähän yhteisiä suklaita päälle.  Ja vielä tänään, Tapaninpäivänä söin ne tosi pahan makuset tryffelit, koska ei ollut enää muutakaan. Joka ilta maha on ollut ihan ähky suklaasta, ja en oikeastaan ole syönyt paljon muuta kuin noita suklaita. Ehkä kerran päivässä vähän sitä jouluruokaa, Ei muuta.
   No, enää ei tule sitten syötyä pitkään aikaan mitään suklaata, paitsi ehkä sen pirtelön muodossa... Uutena vuotena ajattelin kyllä vielä herkutella sipseillä.. Mutta nyt kyllä jo vähän jännittää se 2.1. alkava ene-dieetti. Meinaan kun maistoin sitä suklaan makuista pirtelöä, ja hyi v'ttu!! : /
   

lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

   Joo nyt on tämä login päivitys jäänyt vähän vähemmälle, kun ei ole oikein ollut mitään asiaa, ainakaan painoon liittyen.
   Ajattelin muuten, että voisin tehdä tästä enemmän henkilökohtaisemman blogin. Kertoisin enemmän minusta ja tekemisistäni... Mutta katsotaan nyt, että miten tämä blogi lähtee kunnolla käyntiin ja mitä sitten ikinä kirjoittelenkaaan tänne.
   No mutta sitten takaisin jouluun. Meillä on yleensä aika paljon ihmisiä jouluna, ja minusta läheiset kuuluvat jouluun. Me teemme siksi jouluna aina paljon erilaisia ruokia. Itse olen ( tällä kertaa onneksi ) niin nirso, etten syö jouluna usein muuta kuin kinkkua, perunaa, lihapullia ja tavallista salaattia. En oikein pidä kalasta tai rosollista tai sienistä... Juustot taas ansaitsisivat täälä oman lukunsa :) Rakastan juustoja ( tai no, oikeastaan vain homejuustoa ) ja niitä on oltava joka joulu. Ja niiden kanssa suolakeksejä ja/tai pipareita. Ei ole joulua ilman juustoa.
   Toinen ihanuus jouluna ( ja aina ) on jälkiruoka. Olen perso makealle, ja mikään, ei oikeasti mikään, ole minulle liian makeaa. Äitinikin on tainnut huomata ton, niin sehän on päättänyt että jouluna jälkiruokana on jokaiselle ruokalusikallinen luumurahkaa. Joo eihän luumurahkassa nyt sinällään ole mitään pahaa, mutta tuo kyllä ärsyttää, että sitä saa vain sen ruokalusikallisen. Joskus jos äiti heittäytyy oikein villiksi, se leipoojopa joulutorttuja. Mutta taas, niin kuin joka juhlissa, voin syödä ihan korkeintaan yhden koko jouluna.
   Joulusuklaathan ovat aina aivan aivaallisia. Niin kuin jo sanoin, olen aivan perso makealle, varsinkin suklaalle. Joululahjaksi en saa ikinä suklaata, eikä meillä kotonakaan sitä ikinä ole. Muut tietenkin saavat suklaata, kun itse joudun kärvistelemään joillain elokuvalipulla.
   No mutta, vaikka mikä olisi, niin tänä jouluna aion nauttia viimeisistä hetkistäni mm. suklaan parissa muutamaan kuukauteen, koska minullahan alkaa se ene-dieetti tässä heti uudenvuoden jälkeen.
 
Mutta tosiaan, nyt minun pitää jo mennä siivoamaan vielä loputkin talosta, ja auttamaan äitiä ruuanlaaitossa :)
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!

tiistai 20. joulukuuta 2011

käynti ravintosuunnittelijalla

   No niin siis tässä joskus joulukuun alussa minulla oli aika ravitsemussuunnittelijalle. Sinnehän piti siis pitää ruokapäiväkirjaa kolme päivää, ja lista piti lähettää sinne viikkoa ennen. Me tietenkin unohdettiin se kokonaan, ja käyntiä edeltävänä sunnuntaina äiti sitten havahtui että sitä ei ole vielä tehty. No siinä sitten täytin sitä sen kolme päivää kaiken mitä söin. Siitä ei kyllä silti tullut kovin tietä näyttävä lista, sillä sinä aikana ei ollut yhtäkään tavallista arki/koulupäivää itsenäisyyspäivän takia.
   No sitten sielä itse ravitsemussuunnittelijalla puhuttiin lähinnä aikaisemmista ruokatottumuksista ( jotka muuten ovat aina olleet hyvät ja normaalit ), sekä tulevista ruokailuista. Sain ohjeeksi nyt okeilla muutaman päivän sitä leikkauksen jälkeistä ruokavaliota ihan vaan sen takia että näkisin miten pitää silloin suunnilleen käyttäytyä.
   Sitten puhuimme myös tästä alkavasta ENE-dieetistä. Ja jos joku ei vielä tiedä tästä leikkausta edeltävästä erittäin niukkaenergisestä dieetistä, niin kerron siitä nyt jotain mitä tiedän: Siinä siis eletään n. 400- jopa 800 kcal:lla päivässä. Siinä eletään pelkästrään siihen tarkoitetuilla tuotteilla. Niitä ovat lähinnä keitot ja pirtelöt, mutta tuoteperheessä on myös kaikennäköisiä patukoita ja monia eri makuja, suolaisia tai makeita yms. Näitä on muutamaa merkkiä mm. nutrilet ja allevo. Käytiin muuten silloin keskiviikkona katsomassa kaupasta, ja nehän on tosi kalliita! Tietääkö kukaan että saako niihin esim. jotain kelakorvausta? Niitä käytetään noin 5-7 pussia päivässä. Niiden lisäksi saa juoda vettä, kahvia, teetä, kevyt limsaa ja -mehua. Dieetin aikana ei syödä muuta kuin noita valmisteita, mutta esim joitain kasviksia ja vihanneksia saa syödä, muttei kaikkia.
   Minulla alkaa nyt heti tammikuun ensimmäisinä päivinä tämä ene-dieetti, joka näillä näkymin kestää n. 8 viikkoa, mutta se riippuu vielä lääkäristä että kuinka kauan tuo dieetti sitten loppujenlopuksi kestää. Sen tarkoitus on kai lähinnä saada painoa pois ennen leikkausta ( 30 kg! ). Painoa pitää saada ainakin sen takia pois, että ( rasva- ? ) maksa pienenee. Ja leikkaus kai tehdään aika pian ( ? ) dieetin jälkeen ettei kilot tule takaisin.
Mutta myös ennen leikkausta on vielä toinen dieetti, joka kestää leikkaukseen asti.
   Ja sitten kun tietoni lisääntyy, niin varmaan myös kerron niitä teillekkin. Toivottavasti edes joku saa näistä hyvää tietoa leikkausta ajatellen :)

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

vaatteita isossa koossa

    Huomasin muuten tossa jo kun tein tämän blogin, että täälä on aika paljon mainoksia, ja ensimmäinen minkä huomasin, oli tuo yours clothingin mainos. Se on oikeasti todella hyvä vaatekauppa isommille tytöille. Vaikka se on englanninkielinen, on se silti helppo käyttää, ja sieltä on helppo tilata. Tilaukset tulevat nopeasti, eikä ainakaaan minun ole tarvinnut vielä palauttaa mitään kertaakaan. Sielä on hienoja ja melko laadukkaitakin vaatteita, ja oikeasti todella halvalla verrattuna suomen hintoihin :)! Sielä on muuten myös hyvin kokoja, noin 60 asti.
   Muita hyviä kauppoja ovat mm. Ellos ( on kylläkin aika kallis :( ), Lindex, Kappahl ja nyt ainakin koskikeskukseen juuri tullut Zizzi ( oli myös aika kallis, mutta ihania vaatteita <3 )t
   Ja jos tiedätte jotain muita kauppoja, joissa on isoja kokoja, niin kertokaa :D

perjantai 16. joulukuuta 2011

Lääkärikäynnit ja koulu

   Kun olen tosiaan ollut läski jo pienestä pitäen, niin olen joutunut aina käymään lääkärissä/jossain muualla esim. verikokeissa monia kertoja vuodessa. Se tietysti haittaa omaa koulunkäyntiäni, kun joudun olemaan aina sen päivän pois koulusta kun on joku esim. lääkärikäynti. Varsinkin nyt kun lääkärikäyntejä on alkanut tulla lähes viikoittain, niin tuntuu että se alkaa vakuttaa koulunkäyntiini. Arvosanani eivät oikeastaan ole heikenneet, mutta jään aina joissain asioissa muita jälkeen, ja sitten joudun joko menemään tukiopetukseen tai opettelemaan asian itse. Ole kyllä siis ihan hyvä koulussa, mutta silti.
   Nyt asiasta kukkaruukkuun, mikä on teidän muiden mielipide tosta läski -sanasta? Onko se teidän mielestä haukkumasana vai voiko sitä käyttää ihan normaalistikin? Minusta se ei ole mikään halventava sana ellei sitä sitten käytä todella tyhmästi esim huuda vaikka v*tun läski! tai jotain muuta vastaavaa.

torstai 15. joulukuuta 2011

Tämänkertainen lääkärikäynti:

   Niin tänäänhän mulla siis oli käynti lääkärissä sisätautipoliklinikalla. Se ei kyllä kestänyt kuin noin puoli tuntia, mutta lääkärikin oli varmaan puoli tuntia myöhässä! Siis ei oikeesti, miten se voi olla niin myöhässä? No, kuitenkin se oli kai jonkinnäköinen yleislääkäri, sillä meitä ennenkin tuli joku ei todellakaan yllipainoinen. Ainakin omasta mielestäni se oli täysin turha käynti, sielä puhuttiin vain niitä samoja vanhoja asioita mitkä olen kuullut tähän mennessä n. 1000 000 000 000 kertaa. Se lääkäri taisi kyllä olla ainakin vähän sitä leikkausta vastaan, mutta ei se mitään :) Sitten se vielä muistutti ihan Mr. Beania! Siis ihan oikeasti! Se jotenkin käyttäytyikin ihan samalla tavalla ja oli vielä samannäköinenkin.
   Kertokaa onko teillä muilla tätä samaa ongelmaa kuin minulla: Äitini kyttää ihan kaikkea mitä syön! Esim. joskus kun syön leipää, sen pitää ensin huomauttaa jos siinä on sekä juustoa että kinkkua, ja sen jälkeen vielä katsoa niiden alle että paljonko olen laittanut voita :/ Se on maailman ärsyttävintä. Ja vielä kaikki juhlat ovat niitä pahimpia. Jos juhlat ovat vaikka klo 16, ja ei ole syöty kuin aamupala, kun äitin mukaan juhlissa syödään kuitenkin paljon. Sitten sielä juhlissa kun olen syömässä pientä kakkupalaa, äiti huutaa huoneen toiselta puolelta; toi on sitten sun iltapala! Kaikki tietysti kuulevat sen ja sitten on taas kaikilla kivaa. Joo siinä kohtaa multa menee todellakin hermot :/ Ja noin käy oikeasti joka ikisissä juhlissa.
   Olipas tämä nyt angstinen postaus :)

vähän tietoa siitä miten minusta tuli tällainen :)

No ajattelin nyt sitten tässä postauksessa kertoa omaa taustaani teille. 



   Syntyesäni painoin vain muutaman hassun kilon. Mutta jo todella pian, noin puolen vuoden ikäisenä painoni alkoi nousta huolestuttavasti. Minulla on luultavasti joku hormoniperäinen sairaus, jota muuten on tutkittu paljon myös maailmalla.. No se paino on tosiaan noussut epätasaisen tasaisesti tässä kaikki nämä vuodet, ja nousee edelleen. olen käynyt ihan pienestä asti lääkärissä, yleensä noin kerran tai kaksi vuodessa, mutta joskus useamminkin. Laihdutusleikkaus on ollut tulevaisuuteni oikeastaan jo jostain 6-7-vuotiaasta asti. Sitä ei ole voitu tehdä aikaisemmin, koska olen ollut vasta niin nuori, ja kehittymiseni on ollut vielä kesken. Nyt olen kuitenkin kehittynyt jo valmiiksi, ja viimevuonna leikkaus otettiin jo kunnolla puheeksi. Silloin olin vielä lasten puolella, eikä sieläoikein tapahtunut mitään.    Mutta nyt on alkanut tapahtua kun siirryin ns. aikuisten puolelle. Ennen ei ole tapahtuut oikeastaan mitään, mutta nyt olen käynyt jo vaikka missä! Mm. nuorisopsykologilla, joka kuulemma kuuluu ainakin minun leikkaussuunnitelmaan vaikka en yllä ole kuullut muiden käyneen missään kallonkutistajalla (?). Kävin myös ravitsemussuunnittelialla, ja nyt on ensiviikolle aika sisätautilääkärille. toivottavasti tämä asia nyt sitten alkaisi edistyä vaikka ihan kunnollakin :)
   No tuossa taitaakin sitten olla mun sairauskertomus ainakin noin suurinpiirtein. Kerron kyllä sitten myöhemmin tarkemmin lisää jos joku nyt haluaa tietää... 


   No nyt on ainakin päästy alkuun tän blogin kanssa ;D toivottavasti te lukijatkin vielä löydätte tänne 

jonkin näköistä esittelyä

Nyt heti tähän alkuun: tekstini saattavat sisältää paljonkin kirjoitusvirheitä, mutta älkää antako niiden häiritä teitä. :)
Mutta siis aloitetaanko:
  • Olen siis 16-vuotias tyttö täältä Tampeeen lähistöltä
  • En aio paljastaa tässä blogissa henkilöllisyyttäni, tai mitään muitakaan tietojani, joista minut voitaisi selvästi tunnistaa
  • Olen saialloisesti ylipainoinen ( tyhmä sana tuo sairalloinen ). Painoindeksini on noin 67, eli todella suuri.
  • Olen menossa laihdutusleikkaukseen luultavasti tässä kevään aikana, mutta mitään päivää ei ole sovittu.
   Kerron ensin vähän suunnitelmistani tämän blogini suhteen: 

Haluan siis toimia ainakin melkein täysin anonyyminä, mutta joitain tietojani voin kertoa, esim. ikäni. Tein sen takia anonyymin blogin, että voin avautua täälä asioistani ilman, että läheiseni tietävät siitä. Tai kukaan muukaan joka minut tuntee. Aion siis kertoa täälä omasta leikkauksestani, ja siihen liittyvistä asioista. Toivoisin myös, että te voisitte kertoa omia tarinoitanne. Voin myös vastailla kysymyksiinne ainakin jos tiedän siitä jotain. Tosin tällä hetkellä tietoni ovat vielä aika vähäiset, mutta eiköhän nekin parane kokemuksen myötä.
   Luultavasti avaudun täällä myös monista muistakin asioistani, mutta alkuun nyt ainakin tästä leikkauksesta.
   Myös päivitysvauhtini on varmasti todella vaihteleva, sillä innostukseni yleensä lantuu aika pian aloituksen jälkeen, mutta yritän nyt silti pitää tämän pystyssä mahdollisimman kauan.
   Ja pahoittelen tätä jo nyt, mutta postauksistani saattaa tulla aika tylsiä ja pitkäveteisiä ilman kuvia, mutta katsotaan josko edes joskus laittaisin tänne jonkinlaista kuvaa...